Kaikki alkoi yhteisestä havainnosta: maailma ympärillämme on muuttunut tavalla, jota yksittäiset organisaatiot, asiantuntijat tai ratkaisut eivät enää kykene yksin hallitsemaan. Työllisyys, kestävyys, oppiminen, regulaatio ja työelämän murros ovat ilmiöitä, jotka samanaikaisesti ovat monimutkaisia, epäselviä ja keskinäisriippuvaisia. Ne vaativat uudenlaista yhteistyötä – ekosysteemistä ajattelua.
Alkutarina – eli mistä, miten ja miksi tähän lähdettiin
Ajatus ekosysteemiverkostosta kypsyi vähitellen useiden kohtaamisten ja keskustelujen kautta. Ekosysteemien, ja erityisesti innovaatioekosysteemien, merkitys oli noussut voimakkaasti esiin Suomessa, sekä kansainvälisesti. Ekosysteemiosaamisesta oli tullut yksi keskeisistä työelämätaidoista: palveluita ei enää syntyisi ilman monitoimijaista yhteistyötä.
Syksyllä 2024 Antero Hirvensalo ja Krista Keränen kävivät ensimmäisiä keskusteluja ekosysteemiverkostosta, ja vuoden 2025 alussa Krista pysähtyi Timo Järvensivun kanssa yhdessä asian äärelle. Pian mukaan kutsuttiin myös Riitta Hyppänen ja Laura Väisänen. Hanna Voutilainen työskenteli taustalla visualisoiden ja vetäen yhteen toiminnan tuloksia. Kaikkia yhdisti halu edistää ekosysteemiajattelua käytännönläheisesti, inhimillisesti ja vaikuttavasti.
Yhteinen oivallus oli selkeä: nyt olisi oikea hetki luoda avoin verkosto, joka kokoaisi yhteen ekosysteemi- ja verkostotyön tekijät – he, jotka haluavat oppia, jakaa kokemuksia ja rakentaa uutta ymmärrystä.
“Suhde ensin, asia sitten”
Verkoston kehittämisen ytimeen asetettiin yksi periaate: suhde ensin, asia sitten. Ekosysteemin aktiivinen toiminta ei synny rakenteista tai kaavioista, vaan luottamuksesta, dialogista ja aidoista kohtaamisista. Lisäksi tarvitaan yhteisen suunnan kirkastamista, asioiden yhteiskehittämistä ja orkestrointia.
Työpajojen sisältö rakentui ekosysteemin muotoilupolun (Ekosysteemikehittämisen työkalupakki) mukaisesti, ja halusimme myös jakaa kokemuksia ja ajatuksia verkosto- ja ekosysteemitoiminanasta. Työskentelyssä korostuivat kuuntelu, dialogi ja systeeminen ymmärrys.
Ensimmäisen työpajan sisältönä oli:
- Haasteiden ja myyttien tunnistaminen
- Yhteisön perustan ja tarpeiden kartoitus
- Mitä maailma meiltä tarvitsee (asiakas- ja yhteiskuntanäkökulma)
- Mitä me itse tarvitsemme toisiltamme (asiantuntijoiden ja toimijoiden näkökulma)
- Sidosryhmä- ja verkostokartta
Toisen työpajan sisältönä oli:
- Vaikuttavan verkoston nopea luominen
- Mission, vision, ja arvolupauksen työstäminen
- Alkuvuoden 2026 tapahtuman sisältö ja järjestämisvastuut
Työpajoja varten luotiin oma ekosysteemikehittämisen Miro -alusta, joka on avoinna kaikille.
Yhteensä työpajoihin osallistui yli 100 ihmistä.
Työpajojen myötä esille nousi vahva tarve konkreettiselle yhdessä tekemiselle, luottamuksen rakentamiselle, yhteiskehittämisen taidoille sekä kyvylle nähdä kokonaisuuksia ja syy–seuraussuhteita.
Työpajojen jälkeen perustettiin erillinen verkoston koordinointi- ja valmisteluryhmä, johon lähtivät aikaisempien toimijoiden lisäksi vapaaehtoisina mukaan Annika Varjonen, Jarna Savolainen, Mona Taipale, Annika Ranta ja Miia Järvilehto.
Mihin olemme menossa
Ekosysteemiverkosto ei ole valmis rakenne, vaan elävä ja muuntautuva yhteisö. Sen tarkoituksena on:
- vahvistaa ekosysteemi- ja verkosto-osaamista Suomessa
- luoda alusta, jossa ihmiset, ideat ja osaaminen kohtaavat
- synnyttää uusia yhteistyön muotoja ja konkreettisia ratkaisuja ekosysteemiseen toimintaan ja
- rakentaa toivoa ja uskoa siihen, että yhdessä voimme tehdä mahdottomasta mahdollista.
Tämä tarina ei ole vain kuvaus siitä, mitä on tehty. Se on kutsu: pysähtyä, liittyä mukaan ja olla osa yhteistä oppimista ja muutosta olet sitten ekosysteemikehittämisen konkari tai sitä pohtiva noviisi.