Muotoilupelit opetuksen menetelmänä – palvelumuotoiluun tutustuttavan muotoilupelin tapaustutkimus

Muotoilupelit lisäävät keskustelua – ja motivaatiota oppimiseen

 Motivaation lisääntyminen, yhteiskehittäminen, toiminnallinen oppiminen ja fasilitointi, sekä keskusteleva ongelmanratkaisu ovat vain pieni osa muotoilupelien hyötyjä, toteaa palvelumuotoilija Hanna Voutilainen. Voutilainen tarkasteli muotoilun YAMK-opinnäytteessään pelillisyyden merkitystä sekä muotoilupelien kykyä toimia opettavina menetelminä.

Muotoilupelien hyötykäytön laajentamista tarvitaan

”Muotoilupelejä hyödynnetään turhan vähän opettamisessa. Minua kiinnostaa se, millä tavoilla ihmiset itsessään kokevat erilaisia oppimiseen liittyviä tilanteita, ja kuinka he lukevat visuaalista tietoa, jota peleissä usein tarjotaan sekä hyödynnetään. Visuaalinen lukutaito on ihmisen varhaislapsuuden luontainen kehitysvaihe, mutta jossain kohtaa me tuppaamme unohtamaan tuon kyvyn, tai ainakin asettamaan sen syvälle syrjään, tiedon tuottamiseen tarpeettomana. En tässä mitenkään syytä meidän Excel -orientoitunutta maailmaa, mutta syytänpä nyt kuitenkin”, nauraa Hanna Voutilainen.  

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen pelillinen prosessi ja minkälaiset pelilliset elementit olisivat oppimista tukevia tai helpottavia seikkoja muotoilupelien käytössä ja kehityksessä. Tuloksista ilmeni, että harjoituksilla ja kokeiluilla etenevä fyysinen peli tukee oppimista ja haastaa positiivisesti käyttäjiä siten, että toiminnallisella pelimallilla voitaisiin käydä jopa kokonainen oppimisen prosessi läpi. Tutkimuksiin osallistuneet pelaajat reagoivat positiivisesti pelien visuaalisuuteen ja leikkisyyteen. Vahvan visuaalisuuden ei koettu vähentävän oppimisen vakavuutta, joskin visuaalisen lukutaidon merkitys sekä kuvalukemisen taito osoittautui tärkeäksi seikaksi ottaa huomioon pelejä suunniteltaessa.

Palvelumuotoilu ja pelillisyys kulkevat käsi kädessä

Palvelumuotoilu sopii erityisen hyvin muotoilupelejä hyödyntäväksi alaksi, sillä palvelumuotoilun kokonaisuudet ja prosessit näyttäytyvät monesti hyvin abstrakteina, ja hyötyvät muotoilupelien mukaisesta konkreettisesta kokeilusta ja toiminnallisesta oppimisesta.

Pelillisyydessä ja palvelumuotoilussa on valtavan paljon yhteisiä kosketuspintoja. Molemmat ovat myös tietynlaisia ilmiöitä, jotka ovat vahvasti pinnalla tässä ajassa. Sekä pelillistäminen että palvelumuotoilu ovat toimintoina kaikkialla ympärillämme niin itsestään selvästi, ettemme välttämättä edes hahmota niiden käyttöä tavallisessa arjessamme.

Hanna Voutilainen

Muotoilupelien tapaustutkimus tehtiin syksyn ja talven 2022 aikana palvelumuotoiluprosessin mukaisesti edeten, pelityöpajoja, haastatteluja ja kyselyjä hyödyntäen. Tutkimus lisäsi tekijälleen ymmärrystä muotoilupelien monipuolisesta käytöstä prosessien ja suurien kokonaisuuksien hahmottamisen apuna ja tuloksia voidaan hyödyntää sekä palvelumuotoiluun suuntautuvien, että geneeristen muotoilupelien kehittämistyössä.

 ”Siis pelithän ovat hämmästyttävän monitasoisia oppimisen ja ymmärryksen kasvattamisen välineitä! Pelit ja pelillisyys pääsivät oikeastaan yllättämään monipuolisuudellaan. Itsehän en koskaan ollut edes nuorena mitenkään kova pelaamaan pelejä, mutta tällaiselle uteliaalle ja visuaalisesti maailmaa hahmottavalle pohtijaluonteelle sopii kaikenlaisen soveltamisen tutkiminen, uusien toimintamuotojen kokeileminen ja myös jatkuva kehittyminen – ja näihin kaikkiin muotoilupelit ovat todella hyviä työkaluja” Voutilainen summaa.